Elämää ei sen enempää

Kylläpä edellisestä kirjoituksesta on jo vierähtänyt aikaa. Puoleen vuoteen mahtuu aika paljon elettyä elämää: sairautta, kuolemaa ja onneksi myös iloisia asioita. Nyt on suunta ylöspäin ja päivitystahti toivottavasti vähän tiiviimpi :) Jännä juttu miten kynnys kirjoittaa nousee suoraan suhteessa tauon pituuteen. Tämä blogi olisi varmaan päätynyt bittiavaruteen hyvin pian, mutta huomasin pari päivää sitten että Prinsessa pieni oli käynyt huhuilemassa ja päätin ryhdistäytyä. Kiitos sinulle :)

Jonkin verran olen käsitöitäkin tehnyt. Osa on lähtenyt maailmalle treffaamatta kameraa ja osa on tällä hetkellä pyykkikorissa. (Ja likapyykkejä en sentään ajatellut tänne arkistoida ;) Päivittelen niistä sitten myöhemmin.

Viimeksi minulla oli työn alla hour glass sweater ja valmiiksi se tulikin parissa viikossa. Lankana on Novitan Jussi, mutta puikoista tai pienistä modauksista silmukkamääriin mulla ei ole enää aavistustakaan. Malli on tosi kaunis, mutta jokin tässä silti mättää. Ei ole tullut pahemmin pidettyä. Osittain johtuu varmaan siitä että paukkupakkasia ei näillä leveyksillä pahemmin ole tänä talvena ollut ja tämä on kuitenkin aika paksu neule.


Kädentaidot messuilta marraskuussa ostin Regian Kaffe Fasset lankaa ja 30 sentin pyöröjä. Näistä tuli ihan perussukat. Olihan noilla lyhyillä pyöröillä ihan näppärä neuloa, mutta kyllä ne vaatii vielä vähintään toisen sukkaparin verran totuttelua.


Sitten ompelupuolelle. Velourin jämäpaloista ompelin Tipsulle paidan ihan peruskaavoilla. Sydämeen ompelin vielä pieniä helmiä kun meillä on jalokivikausi menossa. Toistaiseksi ovat kestäneet pesukonetta ja kuivausrumpua ihan hyvin.


Pupumekon tekaisin niin ikään jämäkankaista. Käytin tähän fleeceä ja kaavat piirsin vapaalla kädellä. Fleece on kyllä näppärä materiaali kun reunojen huolitteluksi riittää kääntäminen ja kaksoisneulalla hurauttaminen. Aplikaation tein ihan suoralla ompeleella viivaa pitkin. Sitten leikkasin ylimääräiset kankaat pois ja ompelin vielä kapean siksakin kuvion reunaan.


Repsu venähti talven aikan reippasti pituutta ja kaikki pyjamat alkoivat olla jo shortsimallia. Tässäkin on kaavoina jotain Ottobren peruskaavoja ja tuon dinosauruskankaan olen joskus ostanut jonkun kaupan palalaarista. Harmi että sitä ei riittänyt kuin paitaan, mutta onneksi varastosta löytyi sopivan väristä trikoota housuiksi.



Kyllä tämä nyt vähän ruosteista on. Toivottavasti kirjoittaminen taas helpottuu jatkossa.