Äidiltä tyttärelle

Tänä vuonna kesälomaa on vietetty rennoissa merkeissä mökeillä ja mummoloissa. Ystäviä on nähty ja iltoja istuttu kaikessa rauhassa. Vähän on laiteltu kotona paikkoja kuntoon ja tilattu kirjoja netistä...


Olen ihan heikkona ompeluohje kirjoihin. Näitä tulee hankittua aina jos kirjasta löytyy niksejä jotka ei ole ennestään tuttuja. Power sewing on ihan hyvä ohjekirja, mutta välillä nyppii kun kirjoittaja mainostaa omia kaavojaan lähes joka aukeamalla. Favorite socks tuskin esittelyjä kaipaa. Kivilattia syö villasukkia aika haipakkaa ja syksy on jo tulossa. Sew what? Skirts kirja on kertakaikkiaan ihana ja inspiroiva. Kirjan ohjeilla saa hameet juuri omien mittojen mukaan ja kauniit kuvat on aina plussaa :)


Kotikotoa tarttui matkaan minun vanha nukensänkyni. Petivaatteet on kadonnut jo aikoja sitten joten ei sitten auttanut muu kuin nostaa se vanhuudenhöperö singeri pöydälle ja ryhtyä puuhaan.


Tilkkutäkki pin-wheel blokkia käyttäen
Koko: 58 cm x 58 cm
Kankaat: arkistojen syövereistä
Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen vaikka viimeksi olen tilkkutöitä tehnyt tasan 10 vuotta sitten. Olin aikoinaan vaihto-oppilaana USA:ssa ja isäntäperheeni äiti teki aivan mahtavan upeita tilkkutöitä. Niitä tuli silloin tehtyä vähän liikaa. Pitkästä aikaa tuntui kyllä mukavalta tällainenkin näpertäminen. Värit ei oikein mätsää tuohon sänkyyn, mutta halusin käyttää varastokankaita. Sänky saanee uuden värin jahka Tiitin oma sänky on ensin hiottu ja maalattu.


Kauniita unia vauva. (Kyllä, vain kaksi D-insinööriä voi saada näin mielikuvituksettoman lapsen: nuken nimi on vauva, nallen nimi on nallukka ja koiran nimi on koira :)

Niin ja ihan itselle muistiin: 24.7. Raksu heitti apupyörät nurkkaan.

Seitsemän asiaa minusta

Tässä minun panokseni

1. Rakastan exceliä. Mielestäni kaiken voi excelöidä. Loman aloitin viettämällä iltaa Suuri Käsityölehti arkistojen kanssa ja merkkaamalla jokaisen ehkä toteutettavan mallin exceliin. Nyt voin filtteröidä taulukosta esim. kaikki minua kiinnostavat housujen kaavat ja saan kätevästi mm. vuosikerran, lehden numeron ja sivunumeron. Ei enää loputonta selailua :) Tässä urakassa pääsin tosin vasta vuoteen 2001...

2. En osaa näyttää tunteitani vieraille ihmisille. Vietettiin Tiitin kanssa neljä päivää TAYS:n lastenosastolla koska toukokuinen sairaus alkoi taas oireilemaan. Jutellessani hoitajien ja lääkäreiden kanssa olin insinöörimäisen rationaalinen ja rauhallinen vaikka sisimmässäni olin aivan tolaltani. (Onneksi luuydinnäytteellä saatiin kuitenkin pahanlaatuiset sairaudet suljettua pois ja nyt taas seuraillaan tilannetta.)

3. Opiskeluaikoina eräs opiskelutoverini sanoi minulle että en voi käyttää hameita, koska minulla on niin paksut jalat. Vuosia kuljin pelkästään housuissa, tai nilkkoihin asti ylettyvissä hameissa. Tänä kesänä jokin napsahti ja tajusin että vaikka jalat olisi kanadanmännyt, voin silti pitää lyhyttä hametta. Tässä lopputulos. Siitäs sait RM!!!

Tähän tulee kuva kunhan tuo mies kömpii sängystä ylös...
Malli: ihan simppeli A-linjainen ja vinoon leikattu
Kangas: Eurokankaan alelaarista, ohuehkoa lycratrikoota

4. Viisi vuotta sitten kirjoitin diplomityöni alkusanoja. Kenties tuo tai lähestyvä kolme ja nolla ajoi minut hetkelliseen mielenhäiriöön ja kävin yliopistolla pääsykokeissa. Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä ilmoittautumassa läsnäolevaksi...

5. En osaa nukkua yksin. Mies oli polttareilla viimeyönä. Minä kuuntelin ääniä ja makasin hiljaa sängyssä. Uni tuli vasta sitten kun mies oli tullut kotiin. Olo on hieman tokkurainen kolmen tunnin yöunien jälkeen.

6. Olen aina ollut kiltti. Elämäni pahin kapina taitaa olla kohta 4 :) En ole koskaan kiroillut äitini kuullen. Ääntäni korotan vain lapsille ja koiralle. Uusia naapureita ja työtovereita hämmästyttää ja kummastuttaa kun sanon meneväni Stadionille katsomaan jaksaako sedät vielä heilua :) Musiikkimakuni on saanut paljon muitakin vaikutteita kahdesta isoveljestä...

7. Opettelin syömään puuroa vuosi sitten kun Raksu alkoi ihmettelemään miksi äiti ei koskaan syö puuroa. Nykyään pystyn syömään jo kokonaisen Elovena hetki pussin pidättelemällä oksennusrefleksiä. Puuro on kyllä maultaan ihan jees mutta rakenne (ja sen ajattelu) saa minut kakomaan. Ja tämä tuli mieleen ihan siitä syystä että lapset tuossa kiljuu aamupalaa :)